Lihaskramppi eli "Suonenveto"
Suonenveto tarkoittaa yleensä alaraajoissa esiintyviä lihaskramppeja, jotka tavallisesti vaivaavat öisin. Terveiden henkilöiden suonenvetoon ei yleensä löydy mitään syytä. Iän mukana alttius suonenvetoon lisääntyy. Niitä ilmenee eniten 50 ikävuoden jälkeen ja yleisyys lisääntyy iän mukana. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta suonenvedosta. Lihaskramppeja esiintyy tavallista enemmän joissakin sairauksissa, esimerkiksi munuaisen vajaatoiminnassa ja suolatasapainon häiriöissä. Terveillä hekilöillä nestetasapainon häiriöt (nestehukka, suolatasapainon häiriöt) saattavat altistaa lihakrampeille. Suonenvetoa esiintyy herkemmin, kun lihaksia on rasitettu tavallista enemmän.
Liikuntaa harrastavilla ihmisillä lihaskouristuksia voi ilmetä voimakkaan rasituksen aikana tai sen jälkeen. Lihaskouristus eli spasmi voi kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin ja niitä voi syntyä kaikissa kehon lihaksissa. Urheilusuorituksia ei pitäisi jatkaa loppuun asti, jos kärsii kouristuksesta, koska tämä voi johtaa lihassäikeiden repeämiin. Lihaskramppeja esintyy yleisimmin pohje- sekä reisilihaksissa. Myös selän ojentajalihakset ovat krampeille alttiita. Voima- ja nopeus lajeissa käytetään yleensä suurta voimaa ja lihaksen krampatessa (supistuessa) sen suojamekanismi ei välttämättä kerkeä aktivoitua, mikä johtaa lihasrevähdykseen.
Syyt:
- Pitkäaikanen rasitus
- Verenkiertohäiriöt (esim. suonikohjut, liian kireät varusteet)
- Nestetasapaino häiriöt (suola, kalsium, magnesium) etenkin kuumalla ilmalla
- Vanhat lihasvammat
- Puutteellinen verryttely
Oireet:
- Lihasten kova jännitys tahdosta riippumatta
- Kipu kouristusalueella
- Lihakset tuntuvat kovilta
Hoito:
- Lihaksen rasitus lopetetaan ja sille annetaan paikallista puristusta
- Rauhallinen venytys
- Kevyt hieronta Relaxant Lihastenrentouttajalla