Title Image

Blog Large Image

We're quite the bloggers

Retkipyöräilyä Norjassa

Hei,

Aloitin tämänvuotisen Norjaan suuntautuvan retkipyöräilyni tien nro 55 alusta Sognalista.Tie tarjosi nähtäväksi Norjan korkeimmat vuoret.Ylityskorkeus 1434 m on korkein, mitä yleisiltä teiltä norjassa löytyy.Tie päättyy Lomiin, missä kosken partaalla join leipomon kahviossa herkulliset viineri kahvit.Tie 55 (n.145 km) on valittu joskus Norjan matkailu tieksi. Huiket maisemat, mutta niiden tavoittamiseksi piti esim. nousta serpentiini tietä n.20 km. Jatkoin matkaani Tronheimiin.

Matkan rasitukset tuntuivat lähinnä jaloissa. Iltatoimiin kuului Detrian helpotusta antavan Relaxant voiteen lihaksia rentouttava käsittely. Pieni vaiva, mutta iso apu.

Tronheimin yläpuolelta poljin tietä E 14 Ruotsiin. Ruotsin poikki Umeåån, mistä lautalla yli Vaasaan.

Vaasasta linjaautolla Helsinkiin.

Paikoin raskas, mutta maisemapalkitseva, hyvä reissu. 1090 km/keskim. n.97km/pv.

Noin lähellä, niin erilaista – upeaa.

Terveisin

Retkipyöräilijä

Jyrki Kalmari

 

2

Pyöräilyretki Norjaan

Hei,

Aloitin tämänvuotisen Norjaan suuntautuvan retkipyöräilyni tien nro 55 alusta Sognalista.Tie tarjosi nähtäväksi Norjan korkeimmat vuoret.Ylityskorkeus 1434 m on korkein,mitä yleisiltä teiltä norjassa löytyy.Tie päättyy Lomiin,missä kosken partaalla join leipomon kahviossa herkulliset viineri kahvit.Tie 55(n.145 km)on valittu joskus Norjan matkailu tieksi.Huiket maisemat,mutta niiden tavoittamiseksi piti esim.nousta serpentiini tietä n.20 km.

Jatkoin matkaani Tronheimiin.

Matkan rasitukset tuntuivat lähinnä jaloissa.Iltatoimiin kuului Detrian helpotusta antavan Relaxant voiteen lihaksia rentouttava käsittely.Pieni vaiva,mutta iso apu.

Tronheimin yläpuolelta poljin tietä E 14 Ruotsiin.Ruotsin poikki Umeåaan,mistä lautalla yli Vaasaan.

Vaasasta linjaautolla Helsinkiin.

Paikoin raskas,mutta maisemapalkitseva, hyvä reissu.1090 km/keskim.n.97km/pv.

Noin lähellä,niin erilaista-upeaa.

T.Retkipyöräilijä

Jyrki Kalmari

0

Detria sai Avainlippu tunnustuksen!

Detria on saanut oikeuden käyttää tuotteissansa SuomalaisenTyön Liiton myöntämää Avainlippu tunnusta!

 

Avainlippu on tuotteissamme merkkinä siitä, että niiden alkuperämaa on Suomi. Kotimaisuutta tarkkailtaessa Suomalaisen Työn Liitto ottaa huomioon esim. raaka-aineet, pakkausmateriaalit, rahoituksen ja markkinoinnin. Näissä kaikissa Detria on osoittanut pärjäävänsä kotimaisin voimin.

 

Kun ostat kosmetiikkaa joko kauneudenhoitoon, kehonhuoltoon tai lemmikkisi hyvinvointiin suosi suomalaista =)

 

Kesäisin terveisin

Matti

0

Bloggeriteksti 18: Topin muisteluksia erämaakämpällä

Nuotion ympärillä istuessa sajuttelimme (joimme teetä) ja kuuntelimme Topin muisteluksia vanhoista ajoista. Kuvassa Topi ihailee edellisen yön kalasaalista.


30-luku oli Vienan kansalle vaarallista aikaa. Miliisit saattoivat hakea kenet tahansa yöllä ja viedä mennessään, eivätkä nämä viedyt enää palanneet. Topin setä ja Marin täti olivat näiden vietyjen joukossa. Pidätykset perustuivat ilmiantoihin. Naapuri saattoi ilmiantaa kadehtimansa tai muutoin vihaamansa kyläläisen komitealle, joka määräsi vangitsemisen. Tästä kehkeytyi kyräilyn ilmapiiri, joka myrkytti kyläläisten välit, koska ilmiannot saattoivat olla vailla totuuden pohjaa. Kymmeniä tuhansia vienankarjalaisia kohtasi tämän kohtalon ja ikäihmiset muistavatkin tuota aikaa syvällä katkeruudella.Viisikymmenluvulla he saivat tietää, että heidät oli tuomittu ja teloitettu valtion vihollisina.Neuvostoliitto (rehabilitoi) palautti kunnian suurimmalle osalle teloitetuista 80- luvulla.

Jatkosodan aikaa Topi ei juuri muistellut, mutta jatkosota sisälsi kovia kokemuksia. Rajan pinnassa olevat kylät Neuvostoliitto evakuoi sodan jaloista Arkangeliin. Siltä ajalta hänen muistoissa oli evakkoleirit, joissa nähtiin nälkää tai kuoltiin sairauksiin. Topi sanoi, että heitä kohdeltiin huonommin kuin koiria, johtuen karjalan kielestä. Leireillä kuoli Topin isän kuusi siskoa. Marin äiti ja hänen kahdeksan lastaan kuolivat siellä nälkään. Se oli kauheaa aikaa Karjalan kansalle. Sodan jälkeen ihmiset palautettiin poltettuihin kyliin ja alkoi ahkera jälleenrakentaminen.

Viisikymmenluvulla koitti kansalle paremmat ajat. Valtio perusti kyliin kolhooseja, jotka tarjosivat työtä kansalaisille. Topin ja Marin työpaikka syntyi Pääjärvelle perustettuun metsäkombinaattiin. Kombinaatti hakkautti alueen metsiä ja sahautti puut, jotka toimitettiin sieltä muualle kehittyvän Neuvostoliiton osiin. Kombinaatti tuotti myös pihkaa Louen pihkakomppanialle. Topi toimi tämän pihkakomppanian työnjohtajana. Aikanaan Topi ja Mari jäivät eläkkeelle täytettyään 50 vuotta, mikä oli tyypillinen eläköitymisikä. Heidän eläkkeensä oli 50 €/kuukausi. Sillä tuli niukin naukin toimeen, kun metsästä ja pelloilta otettiin lisäapua ruokapöytään.

Seuraavassa bloggerissa muisteluksia sodan karmeuksista.

Tenho Pitkänen

0