Title Image

Kansanparannus

Pihkan valutuksen opiskelu

Pihkan valutuksen opiskelu

Bloggeriteksti 17

Tänään 23.5 herään aamulla kello 4. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, pääskyt laulavat ja Suvannon pinta on rasvatyyni (Pistojoen suvanto). Aivan ihana aamu. Istun rantakivellä nauttien varhaiskevään tuoksuista ja äänistä.

Marin keittiöstä alkaa kuulua kolinaa ja piipusta irtoaa savun pöllähdys. Mari siellä valmistelee aamiaista. Kokoonnumme pirtin pöydän äärelle ja laadimme suunnitelman tulevan päivän askareista. Ensimmäinen toimemme on suorittaa kierros pihkanvalutussavotallamme. Saalista sieltä kertyykin mukavanlaisesti.

 

Topin ehdotuksesta lähdemme kalareissulle Mäntyjärven erämaajärvelle. Yövymme siellä olevassa kämpässä. Mukaan kokoamme kalastusvälineitä; verkkoja 270 metriä ja yksi kulleverkko koskesta pyytämistä varten. Kulleverkko on reiluilla kohoilla ja alapauloilla painotettu, tehty pysymään koskessa pyyntiasennossa. Topin kertoman mukaan tällä verkolla pyydettiin syksyisin siikaa talvivarastoon. Parhaat saaliit hän muisteli olleen 400 kg siikaa viikossa. Onpa siinä ollut syömistä isommallekin joukolle.

Erämaajärvelle matkaa tehdään aluksi maasturilla surkeaa tietä pitkin. Tien pätkä on osa vanhaa Vienan tietä, joka aikoinaan vei Vienan Kemiin. Tämän tien varrella oli käyty raskaita jatkosodan aikaisia taisteluita, kun saksalaiset pyrkivät Muurmannin radalle.

Pistojoen rannasta matka jatkuu soutuveneellä soutaen noin 5 km jokea ja suvantoja pitkin. Piilopirtti löytyy erämaajärven rannalta mäentöyrään takaa piilosta. Siksi sieltä, koska edellinen Topin rakentama kämppä oli sijainnut näköpaikalla järven rannalla ja päätynyt venäläisten nuotiopuiksi.

Majoittumisen jälkeen laskemme verkot pyytämään. Kulleverkko kosken kuohujen jatkoksi ja muut vanhoille Topin pyyntipaikoille. Aika pian saammekin yhdestä verkosta illalliskalat (pari haukea ja kymmenkunta ahventa) nuotiolla valmistettaviksi.

Illalisen valmistelua piilopirtillä.Kuvassa kirjoittaja, Dimitri ja Topi

 

Yön tunteina vielä kuuntelemme Topin tarinoita aamuun saakka. Niistä kerron seuraavassa ploggerissa.

Tenho Pitkänen

Pihkan valutuksen opiskelu 22.5.2007

Bloggeriteksti 16

Herätys klo 6.00. Aamiaiseksi paistettua hirvenlihaa (salakaadettua), kuivattua siikaa, leipää ja sajua (teetä). Huomiotani kiinnitti se, ettei tarjolla ollut juotavaa vettä, vaan aina janoon juotiin sajua eli pannu oli kuumana koko päivän.

Lähdimme tarkistamaan pihkasaaliin. Pihka oli alkanut valua ja korjasimme sen talteen, koska sille olisi jo käyttöä. Topin koira nimittäin liikkui pää kallellaan välillä päätään ravistaen. Koira oli ilmeisesti tappelussa saanut korvan juureen haavan, joka oli alkanut märkiä. Ryhdyimme ensimmäiseen tutkimukseen pihkan parantavasta vaikutuksesta ja laitoimme märkivään haavaan pihkaa. Koiran kuuma kirsu alkoi viiletä kahden tunnin kuluttua ja illalla kirsu oli kostea ja viileä, eli kuume oli laskenut. Seuraavana päivänä koira käveli normaalisti. Tarkastuksessa haavan märkiminen oli ohi ja parantuminen alkanut. Todistimme tällä pienellä tutkimuksella, että parannuskertomukset pihkan ihmeellisistä ominaisuuksista pitivät paikkansa.

 

Suvannon kylä sijaitsee Venäjän rajavyöhykkeen sisällä ja siellä oleskelu on luvanvaraista. Tästä johtuen meidän piti ilmoittautua Pääjärvellä rajaviranomaisille. Ilmoittautumisreissulla menikin pitkään, sillä ilmoituksen tekeminen kesti kolme tuntia ja pitihän paikallisessa kaupassa tehdä myös ostoksia. Yllättävää oli, että siellä kelpasi maksuvälineeksi eurot. Iltapäivällä kävimme vielä asentamassa lisää pihkankeräyskippoja; yhteensä 15 kpl. Illalliseksi nautimme paistettua haukea ja kuivattua siikaa, ruokajuomaksi hauenpäistä keitettyä lientä maustettuna pippurilla, sipulilla ja suolalla.

 

Kirjoittajan taustalla Suvannon kylää

Iltapuhteen tarinoita Topin suusta:

Topi kertoi sukunsa tuleen Suvannon kylään noin sata vuotta sitten Uralilta, jonne Karjalaisia oli joskus aikoinaan muuttanut. Mari oli kotoisin naapurikylästä, Pistojärveltä, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet 1924 Taivalkoskelta. Marin vanhemmat olivat olleet Jalavan kaupan renkinä ja piikana ennen muuttoaan ja rajan sulkeutumista, joka tapahtui vuonna 1924. Jalavan kauppa on edelleen olemassa vaalien vanhoja kauppaperinteitä ja on yksi mielenkiintoisimpia turistinähtävyyksiä Taivalkoskella. Saksalaiset polttivat kylän vuonna 1944. Ainoastaan yksi lato jäi polttamatta. Siinä ladossa Topi muistaa säilytetyn kaatuneita sotilaita ennen kotimultiin lähettämistä. Talvella ruumiit olivat kuin halot pinossa. Topi itse oli vielä poikanen suomalaisten ja saksalaisten miehittäessä Suvannon kylän.

 

Tenho Pitkänen

Pihkan valutuksen opiskelu

Bloggeriteksti 15

Pihkan valutuksen opiskelu Vienan Karjalassa osa ¼

Suvanto 21.5.2007
Opintomatkan ensimmäinen tehtävämme Rainerin kanssa oli majoittua pihkamestari Toivo Timosen taloon Suvannon kylässä. Meille oli varustettu vierasmajaan petit hetekoihin; rautasänkyihin, joissa monet suomalaisetkin aikanaan olivat nukkuneet joku vuosikymmen sitten. Aikanaan Suomessa niiden käyttöä suositeltiin siksi, että rautasänky ei tarjonnut täille ja russakoille piilopaikkoja. Ennen aikaan nämä kotieläimet olivat varsin yleisiä ainakin maaseudun taloissa. Onneksi näitä entisiä nukkujan seuralaisia ei tavattu enää näissä makuusijoissa.

Ensimmäisen tuntuman pihkan valutukseen saimme Toivon kertomuksen kautta. Pihkan valutusta oli tehty Vienan Karjalassa jo kymmeniä vuosia. Toivo oli toiminut pihkamestarina Louen pihkakomppaniassa, jonka vuotuinen keräyskiintiö oli 80 tonnia pihkaa. Toivon ryhmän koko oli 50 miestä ja naista ja heidän keräysalueensa Suvannon kylä lähiympäristöineen.
Seuraavaksi kunnostimme työkalut teroittamalla ja puhdistamalla ne. Työkaluja olivat kaarnan ohennusrauta, kouruhöylä, jousitettu urahöylä ja keräyssuppilo.
Topi neuvoi valutuspuun valutusasentoon laittamisen seuraavasti:
Kaarnaa ohennetaan niin paljon, että nilaan jää 2 mm kaarnaa. Sitten tehdään pystyviilto, joka uppoaa puuainekseen noin 5 mm. Viillon pituus on noin 50 cm. Valutusviillot tehdään loivasti laskeutuviksi pystyviiltoon (kalanruotomalli), johon keräyssuppilo kiinnitetään pystyviillon alaosaan. Sopivimpia valutuspuita ovat kosteilla kankailla kasvavat nuorehkot puut. Suurikokoisista ja vanhoista, kuivilla kankailla kasvavista puista saa huonosti pihkaa.

Alla kuva ensimmäisestä harjoitustyöstä.

Tenho Pitkänen

Pihkan viettelys

Bloggeriteksti 13

Pihkan viettelys ja miten se kasvoi

Oli vuoden 2008 kevättalvi, kun olimme porukalla kelkkailemassa Vienan Karjalassa.Tuolla reissulla pysähdyimme ”Marin baariin” Suvannon kylässä sajulle (teelle). Taloa isännöi Toivo Timonen Mari-puolisonsa kanssa.Kelkkailijat pysähtyvät usein heidän luonaan sajulle varmaakin siksi, että on mukava kuunnella isännän höveleitä tarinoita ja samalla nauttia Marin oivallista sajua höystöineen. Tarinat sivusivat heidän elämäänsä Neuvostoliiton ajalta ja sen jälkeen. Korpikylien ihmisten mielestä Neuvostoliiton aikana kaikki oli hyvin; oli työtä, koulutusta, sosiaaliturvaa, eikä mikään palvelu maksanut.Neuvostoliiton romahdettua Vienan Karjalan korpikylät jäivät oman onnensa nojaan. Työpaikat katosivat kolhooseilta ja valtion ylläpitämiltä laitoksilta. Piti tulla toimeen omin neuvoin. Ja tultiinhan sitä, kukin omalla tavallaan; keräämällä metsänantimia, kalastamalla ja peltotilkkuja viljelemällä. Topin usein toistama sanonta kuuluukin: ”Karjalan kansa on kalalla kasonnut”.


Topi kertoi elättäneensä perheensä Neuvostoliiton aikana Louen Pihkakomppanian

työnjohtajana. Pihkankeruu tapahtui kesällä ja talvella pihkatynnyrit ajettiin Louen rautatieasemalle, josta ne sitten kuormattiin junaan toimitettavaksi Tihvinään jalostettavaksi.Pihkasta valmistettiin lääkkeiden raaka-aineita, maaliteollisuudelle tärpättiä ja monia muita kemianteollisuuden tarvitsemia aineksia.

Keskellä Topi ja Mari vieraineen. Vasemalla tutkija Rainer Peltinen. Oikealla kirjoittaja Tenho Pitkänen

Topi esitteli minulle yhden työkalun, koloraudan, jota käytettiin pihkan valutuksessa. Ostin tuon koloraudan ja salakuljetin sen osiin purettuna Rovaniemelle.

Aikaisemmin olin monta kertaa törmännyt suomalaiseen kansanparannusperinteeseen, jossa kerrottiin pihkan parantavista vaikutuksista. Suomessa perinteinen pihkankeruu tapahtui keräämällä kuusen vaurioituneesta rungosta siihen kovettuneita pihkaklönttejä.Seuraavaksi pihka keitettiin ja pinnalle kohonneet roskat poistettiin. Kuumaan pihkaan sekoitettiin läskiä, kuuta (poron rasvaa) tai suolatonta voita. Näin saatiin pihkasalvaa, jolla hoidettiin haavoja ja ruhjeita.

Mielenkiintoni heräsi; miksi Suomessa käytettiin kuusenpihkaa kun taas Venäjällä ja monissa muissa maissa (mm. Ranskassa ja Espanjassa) männyn pihkaa. Laboratoriotulokset ovat osoittaneet, että kuusenpihka verrattuna männynpihkaan on vaikuttavilta aineiltaan miedompaa. Vaikuttavuudesta on hyvä kuittaus Egyptin papyrusten muistiin merkityssä tiedossa, että faaraoiden balsamointiin käytettiin nimenomaan männyn pihkaa. Syy, miksi Suomessa käytettiin ainoastaan kuusen pihkaa, johtunee siitä, että meillä pihkan käyttö ei koskaan yltänyt laajamittaiseen käyttöön.Pihkaa käyttivät ja keräsivät harvat osaajat omiin tarkoituksiinsa.

Koska Koti-Suomesta ei löytynyt pihkankeruumenetelmää aktiivisesta pihkankeruusta, syntyi ajatus lähteä Topin oppipojaksi Vienan Karjalaan. Niin sitten alkoi valmistelu opintomatkaa varten. Aloin myös hakea tietoa tieteellisistä tutkimuksista. Tähän tarkoitukseen pestasin venäläisen neurologin Ljudmila Rumjantsevan. Hänen avullaan sain paljon tietoa tutkimuksista, joita Neuvostoliiton aikana oli pihkasta tehty. Tiedot vakuuttivat minut ja entistä enemmän innostuin pihkan mahdollisuuksista.

Seuraavassa kirjoituksessani perehdymme pihkankeruun saloihin.

Tenho Pitkänen

Pihkaa haavoihin ja ruhjeisiin

Pihkaa vai koivunmahlaa

Bloggeriteksti 12

Pihkaa vai koivunmahlaa? Kumpaakin on käytetty vaivojen hoitoon ja parannukseen. Pihkan käyttö desinfioivana ja parantavana hoitomuotona on tunnettu jo tuhansia vuosia. Tiedetään, että Egyptin faaraoiden palsamoinnissa käytettiin männyn pihkaa. Pihkan tehoa kuvaa, että muumiot ovat säilyneet näihin aikoihin saakka. Nykytutkimus on valottanut pihkan toimintamekanismia. Pihkan on todettu estävän mikrobien kasvun, ja sisältävän aineita jotka edistävät kudosten uusiintumista. Näistä tekijöistä johtuen se on hyvä haavojen suoja- ja hoitoaine.

Kansanparannuksessa pihkaa on käytetty haavojen, ruhjeiden, ihohalkeamien (esim. kantapään pykimät) ja tikkujen aiheuttaminen tulehdusten hoitoon. Pihka kerättiin ja siihen sulatettiin ihraa, jotta siitä saataisiin helpompikäyttöistä voidetta.Relaxant Pihkaseerumi 10%

Relaxant Pihkaseerumi on valmistettu männyn pihkasta saadusta uutteesta. Seerumi on hyvin levitettävää ja imeytyy nopeasti ihoon, eikä jätä ihoa tahmeaksi. Se käy hyvin vaikka auenneiden varvasvälien hoitoon, eikä vaivaa jalkasieni tai silsa enää. Pihka tehoaa hyvin myös kynsisieneen.

Pihkan keräysmenetelmistä ja opintomatkasta Vienan Karjalaan ensi kerralla lisää.

Koivunmahlan ominaisuuksiin palataan ensikeväänä.

Tenho Pitkänen

Enkelten yrtti parantajana

Enkelten yrtti eli väinönputki parantajana

Bloggeriteksti11

Lokakuu on jo ehtinyt lopuilleen. Kaikki yrtit on kerätty talteen talvivarastoon – 28 asteen pakkaseen. Viimeisimpänä talteen otettiin väinönputki ja siitä sen juuri. Väinönputkea sanotaan myös enkelten yrtiksi. Vanha tarina kertoo, että 1300 -luvulla raivonnut musta surma taltutettiin väinönputki -yrtillä. Tarina kertoo enkelien katsoneen maanpäällä mustasta surmasta kituvia ja kärsiviä ihmisiä. He päättivät auttaa kärsivää ihmiskuntaa. Munkitsaivat enkeleiltä parantavan yrtin, jolle antoivat sittemmin nimen ”enkelten yrtti”. Saamelaiset ovat käyttäneetyrttiä torjumaan keripukkia. Sillä on myös nostettu eli kohotettu sairaan vastustuskykyä. Nykyaikainen bioteknologia on tunnistanut väinönputkesta yli 200 parantavaa ainetta. Syystä sitä kutsutaankin kotoiseksi ginsengjuuren vastineeksi. Väinönputkea käytetään Detrian Relaxant® Lihastenrentouttajassa sen hyvien ominaisuuksien vuoksi. Kuluttajapalautteissa on kerrottu Lihastenrentouttajan auttavan haamusärkyyn (esim.amputoitua jalkaa särkee). Neurologi Ljudmila Rumjantsevan tulkinnan mukaan vaikutus tulee nimenomaan väinönputkesta ja erityisesti sen eteerisistä öljyistä.

 

Esiintymiseni suorassa lähetyksessä Studio55 on tuonut paljon palautetta. On kyselty mikä on se voide nimeltään, jolla psoriasis paranee. On kysytty myös voiteen nimeä peräpukamiin. Relaxant® Jalkavoide on tämä tuote, jolla jotkut ovat onnistuneet hoitamaan molempia vaivoja. Jalkavoide nimittäin sisältää siankärsämöä, jolla peräpukamia hoidettiin jo faaraoiden aikakaudella.

 

Seuraavassa osassa kerron pihkan käyttötavoista ja matkasta pihkankeruun saloihin Vienan-Karjalaisen Toivo Timosen opastuksella.

Toivo Timonen, Vienan-Karjalainen pihkamestari.

Oheisen jutun liitteenä on kuvia Vienan Karjalaisesta pihkakeruun opiskelusta.

Pihkan keruun opiskelua Vienan-karjalassa. Kuvassa tutkija Rainer Peltola

 

Tenho Pitkänen

Psoriasis ja Sevetin matka

Bloggeriteksti 10

Psoriaksesta ja Sevetin matkasta

Sevettijärvellä

Auringonlasku Nilijärvellä

 

 

 

 

Riekonmarja tunturissa

 

Sevettijärven reissu on takanapäin.Tuli koettua Lapin ruskaa, joka oli tosin aika vaisu. Jänispään tunturillekin tuli patikkareissu tehtyä.Merkillinen kokemus tuli koettua – sopulien vaellus. Sopulien raatoja oli tuhkatiheään autojen yliajamina. Sevettijärvellä kuolleita sopuleita ajelehti pitkin järven selkää. Paikalliset asukkaat kertoivat saaneensa taimenia ja haukia vatsat täynnä sopuleita. Mitkä juhlat sopulit olivatkaan järjestäneet haukoille, pöllöille, ketuille, variksille, korpeille ja tietenkin taimenille ja hauille.

 

 

Kävin myös haastelemassa kolttamummo Nastin kanssa kolttien kansanparannusperinteestä. Hänellä kuulosti olevan tiedossaan samoja parannuskeinoja kuin mitä Vienan Karjalassakin tunnettiin.Pakurikääpää käytettiin voiman ja kunnon palauttajana sairaille. Pihkamälliä pureksittiin jos henki haisi (varmaan kariesta, johon pihkan terpeenit ovat tehokkaista).Nuhaa, kurkkukipua ja kuumetta, eli romuskaa, hoidettiin männynkerkkäteellä.

Psoriaksesta

Itse sairastan psoriasista ja tästä mainitsin MTV3:n Studio55 suorassa lähetyksessä. Siitä seurasi puhelutulva, että miten ja millä lailla tuotteemme vaikuttavat psoriasikseen. Olen etsinyt tähän sairauteen hoitotapaa vuosien ajan, onnistumatta siinä täydellisesti. Itse käytän meidän Fysiturvetta viikon kuurina, silloin kun lääkevoiteiden teho alkaa vähetä. Turve puhdistaa ihoa, elvyttää ihon toimintaa ja poistaa kuona-aineita. Tämän puhdistuskuurin jälkeen lääkevoiteet jälleen tehoavat. Psoriasikseen kuuluu tyypillisesti myös kutina. Siihen meidän valmistama Relaxant Lihastenrentouttaja toimii. Moni psoriaatikko on saanut avun ja helpotuksen Relaxant Jalkavoiteesta. Meille on tullut palautteita henkilöiltä, jotka ovat päässeet jopa eroon psoriläiskistä joksikin aikaa. Näistä palautteista innostuneena olen itsekin kokeillut Relaxant Jalkavoidetta, mutta tulokset ovat huonoja minun kohdallani. Sairaudella lienee yksilöllisiä ominaisuuksia ja meissä ihmisissäkin on eroja. Tunnettua on, että jollekin ainoastaan Burana auttaa eikä Ibusalista ole mihinkään, vaikka kummassakin vaikuttavana aineena on ibuprofeeni.

Tenho Pitkänen

Katajainen kansa, perinnetieto

Katajainen kansa – perinnetietoa nykypäivään

Katajan vuosikasvun eli verson keräys alkaa keskimäärin elokuun puolivälissä ja jatkuu syyskuun loppuun.

Kataja on yksi tärkeimmistä kansalliskasveistamme. Sen kertoo myös vertaus ”katajainen kansa”. Vertauksessa viitataan katajan olemukseen sitkeänä, taipuisana, kestävänä ja sisukkaana, aivan kuten me suomalaiset. Pensaskataja on se laji jota keräämme. Pylväskataja on rauhoitettu, eikä sitä kovin paljon Lapin kairoilla tapaakaan.

Vanha kansa tuntee monia käyttötapoja katajalle.Siitä on tehty saunavihtoja ja vihtomalla hoidettu kolottavia jäseniä. Katajanvesihauteesta on haettu helpotusta reuman aiheuttamiin kolotuksiin ja kihtiinkin sillä on sanottu olevan suotuisa vaikutus. Katajavesihauteella ja luudalla on pesty maitotiinuja ja Hämeessä sillä on desinfioitu sahdintekovälineet.

Meitä kiinnosti katajan neulasissa ja versoissa oleva desinfioiva ominaisuus. Tämän selvittämiseksi käynnistettiin Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tutkimushanke asian selvittämiseksi. Selvyyshän saatiin. Katajanversossa on fenolinen yhdiste, joka salpaa kalsiumpumpun toiminnan mikrobissa ja näin mikrobi kuolee nälkään. Pohdimme, miten tätä ominaisuutta voitaisiin hyödyntää. Lisätutkimuksemme paljastivat tämän ominaisuuden olevan tehokas orgaanisten hajujen poistajana. Tämä tutkimustieto johti Relaxant Hajunpoistajan syntymiseen. Hajunpoistaja on tehokas hienhajun eliminoija ja sillä on voitu osoittaa myös teho homeisiin ja hilseeseen. Hajunpoistajasta on saatu paljon myönteistä kuluttajapalautetta. Joku on menestyksellä puhdistanut homeiset kellarin hyllyt. Toinen on desinfioinut tuotteella haisevan lattiakaivon. Eräs kertoi poistaneensa tunkkaisen hajun kalliista nahkatakistaan ja näin palauttaneen takin taas käyttöön. Olipa joku kalamies unohtanut ison hauen autonsa peräkonttiin useiksi päiviksi kesällä. Ainoa ratkaisu sen lemun poistoon oli löytynyt Relaxant Hajunpoistajasta; tosin käsittely oli pitänyt tehdä kolme kertaa hyvän lopputuloksen saamiseksi.

Tästä katajanverson ominaisuudesta on kehitetty myös Relaxant Animal; tuotesarja eläinten iho-ongelmiin. Sarjasta löytyy apua mm. hilseeseen, rohtumiin, varustehankaumiin, hyönteisten puremiin, erilaisiin tassuongelmiin ja hevosen riviin.

Ensi viikolla menen Sevettijärvelle tapaamaan kolttamummoa. Olen kuullut hänen omaavan parantajan taitoja ja tuntevan kolttaperinteeseen liittyviä hoitotapoja. Siitä sitten parin viikon päästä lisää.

Tenho Pitkänen

Yrttien pakastamisesta, mustikan- ja koivunlehdistä

Yrttien pakastus ensi kaudelle
Kesälomat on onnellisesti takana ja arki on alkanut. Kuluva kesä on ollut suotuisa yrttien kannalta.
Lapin maakunnassa meille kerää yrttejä noin 100 henkilöä. Kerääjät ovat poromiesten vaimoja, luonnontuotealan yrittäjiä ja 4H -kerhon nuoria. Tänä vuonna keräys aloitettiin koivun pihkalehdellä. Koivun pihkalehti tunnetaan diureettina, nesteenpoistajana. Koivunlehtiuutetta käytetään valmistamaamme Relaxant Kosteusvoiteeseen. Koivunlehden bioaktiiviset yhdisteet tekevät kosteusvoiteesta ainutlaatuisen ominaisuuksiltaan. Koivunlehti tehostaa nesteenpoistumista kudoksista, kiinteyttää ja pehmittää ihoa – tekee ihon silkinpehmeäksi. Aivan erinomaisia ominaisuuksia, jos kysymyksessä on ikääntynyt, veltostunut tai ns. appelsiini-iho.


Mustikan lehti

Mustikan lehteä kerätään sen sisältämän runsaan antosyanosidin vuoksi. Mustikka -uutetta annettiin ensimmäisen maailmansodan aikana taistelulentäjille parantamaan heidän hämäränäköään. Nykyisin siitä valmistetaan lääkkeitä heikentyneeseen hämäränäköön. Mustikkaa kutsutaan myös superfoodiksi sen sisältämien hyvien bioaktiivisten aineiden vuoksi. Uusimpien tutkimusten mukaan tiedetään mustikan antosyanosidien estävän kollageenin rappeutumista, eli ne ovat ihon anti age -ainesosia. Mustikan anti age -ominaisuudet ovat meidän Natural Arbutin -tuotteissamme. Natural Arbutin ihonhoitosarjan ominaisuuksia ovat maksaläiskien poistaminen ja ongelmaihon hoito. Tutkimustemme mukaan nämä tuotteet sopivat erinomaisesti couperosa-iholle.

Suomalaisessa kansanparannusperinteessä mustikkamehua käytettiin palautumisjuomana ja itsekin muistan viisikymmentäluvun hiihtokilpailun päätteeksi saaneeni mustikkamehua. Ennen vanhaan mustikkaa kuivattiin talven varalle myös vatsavaivojen hoitoon.
Koivunlehti on tunnettu teejuomana sen virtsateiden puhdistusominaisuuksien vuoksi. Koivusta tehty saunavasta eli vihta, on kautta vuosisatojen pehmittänyt myrtsimmänkin mielen.

Tenho Pitkänen

Kolttien parannusperinnettä

Kolttien parannusperinnettä

Sevettijärven kolttakylä on Inarin pohjoisosassa. Kolttasaamelaisia kylässä asuu noin 250. Kylä perustettiin sodan jälkeen Suonikylästä evakuoiduille koltille uudeksi asuinalueeksi, kun rauhansopimuksessa vanha kylä jäi Venäjälle. Kylässä asuu vieläkin kolttia, jotka ovat syntyneet siellä. Heillä on mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan kolttien käyttämistä kansanparannuskeinoista.

Koltat tunsivat psoriasiksen ja heidän hoitokeinonsa tähän oli rasvaisen kalan sisälmykset. Kalan sisälmyksillä hierottiin ihottuma-alueita. Itsekin psoriaatikkona testasin menetelmää ja totesin sen helpottavan iho-oireita.

Särkyä koltat lievittivät akupunktion kaltaisella taulaus-menetelmällä. Taulaaminen tapahtui hienontamalla kuivaa koivun kääpää. Kääpäjauhe asetettiin kipukohdan päälle ja tuluksilla iskettiin kipinä taulajauheeseen. Taulajauhe paloi räjähdyksenomaisesti ja jätti jäljelle pienen palovamman. Tällä onnistuttiin helpottamaan monia kipuja.

Ihon palamista Kuolan koltat estivät sianpuolukan lehdistä keittämällään hauteella, jota siveltiin iholle tunturissa liikuttaessa. Parkkiintunutkin iho palaa kesäisessä auringonpaahteessa tunturissa. On kokemusta. Ihon palamisen esto-ominaisuus lienee sianpuolukassa olevan arbutiinin vaikutuksesta johtuvaa. Arbutiinin tiedetään suojelevan ihoa palamiselta.

Kolttien parannusperinteeseen on kuulunut myös loitsuilla parantaminen. Näitä taitajia ei valitettavasti ole enää elossa, enkä ole voinut heitä haastatella. Vielä on kuitenkin kolttien muistissa näitä ihmeparantajia, joista olen kuullut kertomuksia.

Sevettijärven kalansaaliista

Olen seitsemäntoista vuotta käynyt perheeni kanssa Sevetissä juhannusviikolla, ja tähän on liittynyt aina ankara perhostelu paikallisilla perhospyyntipaikoilla. Tänä vuonna onni suosi erityisen paljon pyytömiehiä. Harjuksia tuli melkein liikaa, eikä kaikkia meinannut ehtiä syödä. Harjukset paistoimme runsaassa aidossa voissa. Pari taimentakin saatiin ja suolattiin. Olivatpa ne hyviä kraavisuolattuina. Nousulohi ei ollut vielä ehtinyt Opukasjärven korkeudelle.

Edessä on kesäloma ja uuteen tekstiin palaan elokuussa. Hyvää kesää kaikille.

Tenho Pitkänen