Detria Blogi

Äidit ja Lastensairaala 2017 -hanke

Hei kaikille!

 

Olemme neljä Lapin yliopiston johtamisen ja markkinoinnin opiskelijaa. Erään yliopiston kurssin yhteydessä tehdystä toimeksiannosta on poikinut koko tämä projekti. Toimeksiannon piti alun perin liittyä pelkästään markkinointiin, mutta ideasta kehittyi projekti, jossa Detria mahdollistaa varojen keräämisen Lastensairaala 2017 -hankkeelle.

Projekti tarjoaa meille paljon uusia kokemuksia yliopisto-opiskelun rinnalle ja pääsemme toteuttamaan itseämme käytännössä. Odotamme innolla projektin etenemistä ja koemme aiheen läheiseksi. Lastensairaala 2017 on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe ja varoja on kerätty eri tahojen toimesta. On mahtavaa saada osallistua yhteiskunnallisestikin merkittävään asiaan.

Facebook -sivuja (sivu suljettu kampanjan päätyttyä) perustaessa otimme huomioon myös meille kaikille tärkeän teeman: äitien terveyden ja hyvinvoinnin. Yhdistämme sivuilla nämä kaksi edellä mainittua teemaa. Tuomme esille äitien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä juttuja, toisaalta taas keskitymme Lastensairaala 2017 -hankkeeseen.

Detria on erityisen hyvä yhteistyökumppani projektille, koska heidän tuotteet tuovat esille raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden yleisen ongelman, maksaläiskät. Maksaläiskät ovat varsin yleinen kohderyhmän keskuudessa ja ratkaisut tähän aika tuntemattomia. Detria Arbutin -tuotesarja tarjoaa ongelmalle luonnollisen ratkaisun ja toivomme pystyvämme välittämään tämän tietoisuutta.

Aloitamme Detrian kotisivujen blogisteina seuraavan puolen vuoden ajan kertoen projektimme kulusta ja omista fiiliksistä projektin aikana. Kirjoitamme vuorollaan kuulumisia blogiin projektin kulusta.

 

Tervetuloa blogin lukijoiksi!

 

Terveisin,

Elisa, Laura, Elina ja Jyry

“Kylmänvihoihin karhunsapensalvaa”

Näin lausui Sergei Demisoff Vienan Karjalan Pääjärvellä. Sergei oli muuttanut parikymmentä vuotta aikaisemmin Siperiasta Pääjärven metsäkombinaatin työntekijäksi, josta oli sittemmin eläköitynyt. Sergei edustaa Siperialaista kansanparannustietämystä.  Karhun kaatoja hänellä oli jo noin 60 kpl. Tämäkin haastattelu keskeytyi kun tuli soitto nähdystä karhusta, jonka perään Sergei heti lähti.

Seuraavassa joitakin reseptejä Sergeiltä:

  • Kaada karhu ja ota karhun sappi talteen. Uuta sappi alkoholiin, esimerkiksi vodkaan tai pirtuun. Anna uuttua kaksi viikkoa, siivilöi ja säilö lasipulloon. Käytä kylmänvihoihin (paleltumaan) sivellen sitä iholle pari kertaa päivässä. Näin palanut iho paranee nopeammin.
  • Sappiuutetta voi käyttää myös sisäisesti antamaan energiaa, palauttamaan elämänhalun ja voimistamaan. Laimenna sappiuutetta (alkoholia 5 %) ja nauti kolme kertaa päivässä ennen ateriaa, ei aterian kanssa.
  • Karhun munuaista ympäröivä rasva on tehokas reumakipuun. Kaadetusta karhusta otetaan talteen munuaisten ympärillä oleva rasva, jota sivellään sellaisenaan kolottaville nivelille.
  • Koivun kääpä (pakurikääpä) on tehokas antibiootti.  Kurkkukipu lähtee kun laittaa suuhun kääpäpalan ja imeskelee sitä.

Kärsiikö lapsesi kasvukivuista?

Pienten kasvavien lasten usein toistuva ongelma on kasvukivut. Ne ovat toiseksi yleinen vaiva päänsäryn jälkeen. Ne alkavat 4-5 vuoden iässä ja jatkuvat jopa kymmenvuotiaaksi saakka. Ne vaivaavat eniten yöllä kun lapsen pitäisi saada nukkua ja levätä rauhassa.

Olemme saaneet lukuisia palautteita vuosien ajan tyytyväisiltä vanhemmilta, joiden lasten oloa on pystytty helpottamaan Relaxant Lihastenrentouttajalla. Lihastenrentouttaja on luonnollinen tapa hoitaa kasvukipuja ja sitä on turvallista käyttää pienillekin lapsille. Lihastenrentouttajan mesiangervo-uute sisältää salisylaatteja, jotka lievittävät tehokkaasti lapsen kipuja. Kataja ja väinönputki puolestaan lisäävät voidellun alueen verenkiertoa, mikä auttaa lihaksia palautumaan rasituksesta. Tuote sopii siis myös urheileville lapsille todella hyvin.

 

Alla kaksi kommenttia, jotka minulle kerrottiin edellisillä messuilla:

“Tämä Lihastenrentouttaja on kyllä ihmeaine! Mieheni ei tulisi ilman sitä toimeen ollenkaan ja nyt myös lapsenlapsemme haluaa aina jalkavoitelun kylässä ollessaan, jotta saa illalla unenpäästä kiinni.”

“Meidän poikamme pelaa jalkapalloa. Hänen kasvukivut ovat joskus niin kovat, että ilman Relaxanttia nukkumisesta ei tule joinakin iltoina mitään. Nyt tätä on käytetty jo pitkään joka ilta, jotta hän pääsee untenmaille ilman kipuja.”

 

Käyttö-ohje: Ota lapsen kanssa iltaisin yhteinen rauhallinen hetki, jolloin hierot lapsesi kivuliaat alueet Lihastenrentouttajalla kevyesti (n. 10 min.). Tarvittaessa voidetta voi hieroa kivuliaaseen kohtaan useita kertoja päivässä.

Ostoksille tästä!

Karjalan kansa on kalalla kasonnut.

Karjalan kansa on kalalla kasonnut.

Otsikon sananlaskun kuulin Topin suusta ja seuraavassa kuvaus, mistä sananlasku kumpuaa.

Vienan Karjalaiset käyttivät kalan ennen muinoin tarkkaan. Kun meillä ruokajuomana on perinteisesti ollut piimä tai maito, heillä se oli hauenpääjuoma. Hauenpääjuoma valmistettiin keittämällä hauenpäitä väljässä vedessä useita tunteja ja maustamalla pippurilla ja suolalla. Keittämisen lopuksi juoma siivilöitiin ja säilöttiin kylmään paikkaan, yleensä hetteeseen.

Rahvaan ihraksi kutsuttiin säyneen sisäelinrasvaa, jota käytettiin mm. paistamiseen. Lehmien maidontuotannon tehostamiseksi kaikki kalojen perskeet (suomut, evät) otettiin talteen ja keitettiin. Juomaa tarjottiin poikineille lehmille ja hyvästi siitä heruivat.

Kevätkaloista otettiin talteen mäti ja maksa, jotka keitettiin suolavedessä yrttien, pippurien ja sipulin kera. Tätä herkkua syötiin keitettyjen pottujen kanssa. Kevätsärjet ja hauet perattiin, suolattiin ja laitettiin seinille aurinkoon kuivumaan. Kuivattua kalaa syötiin talvella potun kanssa. Säynävät, ahvenet ja siiat suolattiin kesäsärpimiksi. Eläimille hapatettiin kevätsärkeä appeen höystöksi.

Syksyn kalanpyynti keskittyi kutusiian ja kutumuikun pyyntiin. Muikut ja osa siioista suolattiin talven varalle. Siioista suurin osa kuivattiin savusaunassa. Niistä tuli rapeita ja savukalan makuisia ja ne säilyivät hyvin juuttisäkeissä kuivassa paikassa jopa vuoden. Tulipa niitä Topin luona maistettua ja olivat itse asiassa aika hyviä. Join myös hauenpääjuomaa ja olihan sekin mukiin menevää. Vaan kyllä monet edellä mainituista herkuista voisivat jäädä syömättä tämän päivän herkkusuilta.

Valtakunnallinen luomuviikko

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista luomuviikkoa. Mitä luomu tarkoittaa Detrian tuotteissa?

Ilmatieteen laitos on mittauksissaan todennut, että Lappi on Euroopan puhtain alue. Lapissa on myös maailman suurin luomukeruualue, vaikkakaan Lapin villiyrtit eivät ole saaneet varsinaista luomusertifikaattia. ProAgria määrittää vuosittain Lapin luomukeruualueet. Näillä alueilla ei ole käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Luomukeruualueilta ei saa löytyä myöskään raskasmetallilaskeumia. Keruualueen puhtaus on tärkeä arvo Detrialle, siksi käytämme vain Lapista kerättyjä yrttejä.

Luomulaatuisista villiyrteistä, kuten esim. katajanversoista, mesiangervon ja siankärsämön kukinnoista, sianpuolukasta ja mustikasta, valmistetaan suosittuja Arbutin-, Relaxant- ja Relaxant Animal -tuotteita.

Tällä viikolla kannattaa käydä Detrian verkkokaupassa. Sieltä löytyy luomuviikon kunniaksi hyviä tarjouksia sekä itsellesi että eläimellesi! Kannattaa korjata hyöty kotiin.

Bloggeriteksti 19: Vainajan muistaminen Vienan Karjalassa

Onpas siitä vierähtänytkin aikaa, kun viimeksi kirjoitin Vienan Karjalan matkoistani. Jäimme silloin Toivo Timosen muisteluihin ankeista ajoista.

Seuraavan jutun aihe kumpusi omasta kokemuksesta lähiomaisen poistuttua keskuudestamme Viirinkankaalle, niin kuin täällä asia ilmaistaan. Viirinkangas on Rovaniemen seurakunnan IV hautausmaa.

Vienan Karjalassa kuolemaan suhtaudutaan erilailla kuin meillä. Meillä on tapana ulkoistaa kuolema terveyskeskukseen.  Heillä taas kuolema on yhtä tärkeä osa elämää kuin syntymäkin.  Vienan Karjalassa kuoleva ihminen useimmiten saatetaan viimeiselle matkalleen kotona ja läheisten läsnä ollessa. Siellä uskotaan kuolleen sielun majailevan läheisten luona 21 päivää. Vasta tämän jälkeen vainajan haudalle tehdään ensimmäinen vierailu ruokien ja muistelusten kera.   Kävimme Topin kanssa Pääjärven hautausmaalla tervehtimässä Toivon edesmenneitä läheisiä ja naapureita. Mukana Topilla oli ruokaa, jota hän jätti läheisimpien haudoille.  Parhaille ”äijäkavereilleen” hän jätti tupakkaa.  Haudoilla oli aivan yleisesti tuolit ja pöydät, mikä minua kummastutti. Toivo kertoi, että haudalle tultiin puhelemaan vainajalle ja kertomaan ajan ilmiöistä, jotta rakas läheinen tiesi mitä maanpäällä tapahtuu.

Kuvassa on hauta Pääjärven hautausmaalta. Siitä näkee, kuinka vainajia muistetaan upeilla seppeleillä vuodesta toiseen.