Mustikka

Mustikka

Mustikka (Vaccinium myrtillus) sisältää useita kosmetiikkateollisuudessa arvostettuja yhdisteitä, kuten flavonoideja ja antosyaaneja sekä vitamiini- ja hivenaineita. Mustikka mm. suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja sillä on myös tulehdusten ja allergian vastaisia vaikutuksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta (anti-aging vaikutus).

Lue lisää

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Ericaceae-heimo (Kanervakasvit)

Mustikka on kesävihreä varpu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Siperiassa. Mustikkavarvikko peittää usein valtakasvina maanpintaa ja kohoaa vähintään 10 cm, tavallisimmin noin 30 cm, joskus jopa 50 cm korkeaksi. Muista kanervakasveista poiketen mustikka pudottaa lehtensä syksyisin. Ruukunmuotoisten kukkien väri vaihtelee kalpeanvihreästä kellertävään ja kirkkaan karmiininpunaiseen. Runsaasta kukinnasta huolimatta mustikkasatoa saattaa uhata kevätpakkaset, pölyttävien ampiaisten ja kimalaisten vähyys tai alkukesän kuivuus. Useimmiten marjat ovat vahapeitteen vuoksi sinertävät, mutta melko yleisiä ovat myös “pikimustikat”, joilta vahapeite puuttuu. Joskus marjat ovat kypsinäkin likaisen valkoiset.

Detrian tuotteissa käytetään mustikanlehtiä.

 

Vaikuttavat aineet

Marjoissa vaikuttavina aineina ovat orgaaniset hapot (n. 1 %, varsinkin omenahappo), tanniinityyppiset parkkiaineet (alle 10 %), katekiinityyppiset parkkiaineet (0.8–6.7 %), antosyaaniväriaineet (syanidiini, delfiniini, petunidiini, malvidiini), flavonoidit, pektiini, inverttisokerit, A- ja C-vitamiini, arbutiini, hydrokinoni ja hivenaineet, varsinkin mangaani. Luonnonmustikalla on todettu olevan suurin antosyaniinipitoisuus 300–698 mg/100 g (Mazza ja Miniati 1993).

Lehdissä vaikuttavina aineina ovat orgaaniset hapot (omena-, bentsoe-, meripihka-, kiina-, ursoli- ja oleanolihappo ), hartsihappo, katekiinityyppiset parkkiaineet, neomyrtilliini, inuliini, oksaalihappo, leukoantosyaanit, flavonoidit, fenolikarbonihappo, arbutiini, hydrokinoni, mangaani, rauta ja kromi.

Siemenissä on 31 % rasvaöljyä, runsaimmin linoleenihappoa ja öljyhappoa, delfiniini-3-monoglykosidia sekä neljä antihistamiiniainetta (mm. 3,4-dihydroksikanelihappo).

Fdez et al. (1983) mukaan elatusmaljalla tehdyissä kokeissa mustikan antosyanosidit estävät tehokkaasti verihiutaleiden toisiinsa tarttumista, aggergaatiota. Antosyanosideilla on useissa koejärjestelyissä havaittu eläinkokeissa nopeuttavan myös ihohaavojen parantumista.

Mustikka sisältää runsaasti polyfenolisia komponentteja, flavonoideja, joilla on antioksidatiivista vaikutusta. Flavonoidien on todettu estävän LDL lipoproteiinien hapettumista. Mustikkauutteen (IC50) on todettu olevan askorbiinia tai butyloitua hydroksitolueenia tehokkaampi LDL partikkelien suojaamisessa hapettumisrasitukselta. (Laplaud P. M. et al., 1997).

 

Mustikan lehden erityisominaisuudet

Flavonoidit ovat luonnon solumetaboliitteja, jotka antavat kasveille niiden värin. Flavonoidit ovat useimmissa tapauksissa polyfenolisia yhdisteitä. Flavonoidit toimivat kasveissa värinhoukuttimina tai karkoittajina hyönteisille. Lisäksi ne suodattavat valoa suojaten kasvia UV-valolta. Karvaan makuisina flavonoidit suojelevat kasvia kasvinsyöjiltä.

Flavonoidien vaikutusmekanismit erilaisissa solu- ja entsyymireaktioissa perustuvat niiden rakenteisiin. Sama flavonoidi voi reagoida useamman kuin yhden entsyymin kanssa. Tämä ja tieto flavonoidien rakenteiden suuresta muuntelusta antaa aiheen olettaa, että niiden vaikutukset ihmisen biologisiin toimintoihin ovat hyvin monilukuisia. Tämän hetkisten tutkimustulosten perusteella flavonoideilla on tulehdusten ja allergian vastaisia vaikutuksia. Tiettyjen flavonoidien on todettu olevan vaikutuksiltaan myös antibakteerisia, antiviraalisia, antitromboottisia ja vaikuttavan vasodilatatoriseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen mukaan jotkut flavonoidit ovat antioksidantteja ja vapaiden radikaalien sieppaajia, jotkut toiset flavonoidit ovat vain joko antioksidantteja tai radikaalien sieppaajia. Tietyt flavonoidit estävät lipo-oksygenaasia, toiset estävät syklo-oksygenaasia tai estävät molempia. Tunnetaan myös flavonoideja, jotka estävät fosfolipaasia ja sitä kautta vähentävät lipo-oksygenaasi ja syklo-oksygenaasitietä muodostuvien metaboliatuotteiden määrää.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan tietyt spesifiset flavonoidit suojaavat ikääntymisen seurauksesta johtuvia rappeutumisia. Flavonoidien oletetaan antavan suojan lähinnä perustuen niiden antioksidanttiaktiivisuuteen. Mustikan lehdet sisältävät runsaasti flavonoideja sekä proantosyanidiineja (myrtilliinejä).

 

Mustikan vaikutuksista sidekudokseen

Yleisin sidekudosproteiinista löytyvä proteiini on kollageeni. Tosiasiassa kollageeni on yleisin proteiini nisäkkäillä. Se on myös pääkuitu ihossa, luissa, jänteissä, rustossa, verisuonissa ja hampaissa. Mustikan antosyanosideilla on etua kollageeneilla monilla tavoilla:

– Ne vahvistavat luonnollisia kollageenien ristisidoksia, joka muodostaa perustan sidekudokselle.

– Niiden antioksidantti-ominaisuudet suojaavat kollageenia

– Tulehduksissa ne estävät leukosyyttien erittämiä entsyymejä, joka aiheuttaa kollageenin entsymaattista rakoilua.

– Ne tukevat kollageenin synteesiä ja stimuloivat kollageenikuitujen verkkomaisuutta.

 

Mustikan ja mustikanlehtien kliiniset ja terveystutkimukset (Ludmila Rumjantseva, yhteenveto kirjallisuusselvityksestä 2001):

Mustikan positiiviset vaikutukset:

– Antioksidanttisuus, korkein marjojen joukossa

– Parantaa hiusverisuonien verenkiertoa

– Parantaa hämäränäköä ja alentaa silmänpainetta

– Edistää haavojen parantumista

– Kollageenin (sidekudoksen) elastisuutta parantava vaikutus

 

Tärkeimmät kirjallisuusviitteet mustikan kliinisistä tutkimuksista:

Bone, K. et al. Mediherb. Professional Review, 59(3) 1997. (diabetes)

Gignarella, A. et al. Tromb. Res. 84(5), 1996, 311-312, (diabetes)

Morazzoni, P. et al. Fitoterapia 67(1)1966, 3-29. (antioksidanttisuus + muut ominaisuudet)

Bellevud, et al. Commun. Soe Fr. Physiolo. Med. Aeronaut Cosmonaut, 1988, 17. (yönäkö)

 

Lähde: Sankelo, Terhi – Siivari, Jari – Rumjantseva, Ludmila 2002: Mustikka ja mustikanlehti – kirjallisuuskooste. Kirjallisuus ja tietokantakatsaus. Hanke – luonnosta teolliseen tuotantoon, MTT – Rovaniemen tutkimusasema.

Tuotteet joissa käytetään mustikkaa