Pakurikääpä

detria-pakurikaapa-superyrtit

Pakurikääpä

Pakurikääpä (Inonotus obliquus) sisältää yli 200 ravitsemuksellisesti ja fysiologisesti vaikuttavaa ainetta. Pakurikäävän superantioksidantit suojaavat ihoa ja pintaverisuonistoa rasitukselta sekä myös korjaavat ihon pigmenttivirheitä.

Lue lisää

Pakurikääpä (Inonotus obliquus)

Hymenochaetaceae-heimo

Pakurikääpä on yleinen koivun ja eräiden muiden lehtipuiden lahottajasieni (valkolahottaja). Yksivuotinen itiöemä kasvaa kuoren alle puun tai sen osan kuoltua. Sitä ennen puussa on vuosia havaittavissa mustanpuhuvia, pahkamaisia sienirihmaston aiheuttamia epämuodostumia eli pakureita.

Pakurikääpä tutkimuksissa on tullut esille pakurikäävän superkorkea antioksidanttimäärä. Pakurikäävän ORAC-luku 52.452 on erittäin korkea. ORAC (Oxygen Radical Absorbance Capacity) -luku on yksi tapa mitata ruoka-aineiden antioksidanttipitoisuutta. Pakurikäävän ORAC-lukua voi verrata vaikka Suomessa tunnettuun antioksidanttiin mustaherukkaan, jolla se on 7.960. Pakurikäävän fenoliset yhdisteet toimivat antioksidantteina, jotka auttavat immuniteetin vahvistamisessa sekä erilaisten tulehdusreaktioiden hoidossa. Lisäksi pakurikäävän suuri superoksididismutaasipitoisuus (SOD) auttaa neutraloimaan ja poistamaan haitallisia vapaita radikaaleja, jotka löytyvät lukuisten kroonisten tulehdussairauksien taustalta. Pakurikääpä lisää myös tappajasolujen aktiviteettia ja interferonituotantoa. Lisäksi pakurikääpää pidetään myös voimakkaana adaptogeenina ja toonikumina.

Venäjällä ja Aasiassa pakurikääpä tunnetaan voimakkaana lääkesienenä ja sen uskotaan parantavan monia syöpäkasvaimia. Pakurikäävän on havaittu vahvistavan sydämen toimintaa ja vaikuttavan myönteisesti rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Pakurikääpää on käytetty jo vuosia Aasiassa ja Japanissa kosmetiikassa ihon pigmenttivirheiden korjaamiseen ja ihon eheyttämiseen. Pakurikääpä tunnetaan myös nimellä chaga, joka tulee englannin kielestä.

 

Vaikuttavat aineet

Pakurikäävästä löytyy yli 200 ravitsemuksellisesti ja fysiologisesti vaikuttavaa ainetta. Eri puissa kasvavat pakurikäävät poikkeavat toisistaan ja yleensä eri rohdoksissa ja tutkimuksissa käytetään koivussa kasvavaa pakurikääpää, koska siinä on eniten vaikuttavia aineita. Koivussa kasvaneesta pakurikäävästä löytyy mm. monia fenoleita, polysakkarideja, kasvisteroleja, saponiineja, betuliinihappoa, betuliinijohdoksia, melaniinipigmenttiä, ja B-vitamiineja. Pakurikääpä sisältää myös runsaasti mineraaleja, joita ovat mm. kalium, magnesium, mangaani, kromi, rauta, pii ja sinkki. Lisäksi pakurikääpä sisältää poikkeuksellisen suuren määrän superoksididismutaasia (SOD), joka toimii elimistössä antioksidanttientsyyminä.

 

Käyttö rohdoksena

Paakurikäävällä on satojen, jopa tuhansien vuosien käyttöhistoria ympäri maailman koivun kasvualueilla. Pakurikäävän rohdoskäytön juuret ulottuvat vahvimmin Venäjälle Siperiaan sekä Kiinaan, jossa siitä on tehty juomaa teen tai kahvin tapaan sekä hyödynnetty ulkoisesti ihovaivoihin. Siperiasta pakurikäävän käyttö on levinnyt Uralin ja Baltian kautta myös Suomeen.

Kansanlääkinnässä pakurikääpää on käytetty monipuolisesti mm. maha- sekä suolistovaivojen hoitoon, kipuihin, vähentämään väsymystä ja lisäämään työkykyä, höyrystettynä hengitystietulehduksiin, tasaamaan verensokeria, adaptogeeninä hermoston tueksi sekä yleisesti tukemaan syöpähoitoja.

Pakurikääpää on lisäksi käytetty ihonhoidossa mm. pieniin haavaumiin ja naarmuihin, ihottumiin ja psoriasikseen. Nykypäivänä pakurikääpä on saavuttanut suosiota Japanissa ihon pigmenttivirheitä korjaavassa kosmetiikassa.

Pakurikääpää käytetään seuraavissa detrian tuotteissa