pihka Tag

Lapin luontonimi

Mikä on Lapin luontonimesi?

Heippa!

Lappi on suuressa roolissa kaikessa Detrian toiminnassa. Tuotteemme saavat tehonsa Superyrteistä, jotka kasvavat Lapin puhtaassa ja upeassa luonnossa. Oheisesta kuvasta voit katsoa mitä kasveja Lapin luonnossa kasvaa ja samalla selvittää Lapin luontonimesi. Tuotteissamme käytetään sianpuolukan arbutiinia, mustikkaa, siankärsämöä, mesiangervoa, katajaa, väinönputkea ja männynpihkaa sekä soista löytyvää turvetta.

Terveisin

Detrian väki

Pihkan valutuksen opiskelu

Bloggeriteksti 15

Pihkan valutuksen opiskelu Vienan Karjalassa osa ¼

Suvanto 21.5.2007
Opintomatkan ensimmäinen tehtävämme Rainerin kanssa oli majoittua pihkamestari Toivo Timosen taloon Suvannon kylässä. Meille oli varustettu vierasmajaan petit hetekoihin; rautasänkyihin, joissa monet suomalaisetkin aikanaan olivat nukkuneet joku vuosikymmen sitten. Aikanaan Suomessa niiden käyttöä suositeltiin siksi, että rautasänky ei tarjonnut täille ja russakoille piilopaikkoja. Ennen aikaan nämä kotieläimet olivat varsin yleisiä ainakin maaseudun taloissa. Onneksi näitä entisiä nukkujan seuralaisia ei tavattu enää näissä makuusijoissa.

Ensimmäisen tuntuman pihkan valutukseen saimme Toivon kertomuksen kautta. Pihkan valutusta oli tehty Vienan Karjalassa jo kymmeniä vuosia. Toivo oli toiminut pihkamestarina Louen pihkakomppaniassa, jonka vuotuinen keräyskiintiö oli 80 tonnia pihkaa. Toivon ryhmän koko oli 50 miestä ja naista ja heidän keräysalueensa Suvannon kylä lähiympäristöineen.
Seuraavaksi kunnostimme työkalut teroittamalla ja puhdistamalla ne. Työkaluja olivat kaarnan ohennusrauta, kouruhöylä, jousitettu urahöylä ja keräyssuppilo.
Topi neuvoi valutuspuun valutusasentoon laittamisen seuraavasti:
Kaarnaa ohennetaan niin paljon, että nilaan jää 2 mm kaarnaa. Sitten tehdään pystyviilto, joka uppoaa puuainekseen noin 5 mm. Viillon pituus on noin 50 cm. Valutusviillot tehdään loivasti laskeutuviksi pystyviiltoon (kalanruotomalli), johon keräyssuppilo kiinnitetään pystyviillon alaosaan. Sopivimpia valutuspuita ovat kosteilla kankailla kasvavat nuorehkot puut. Suurikokoisista ja vanhoista, kuivilla kankailla kasvavista puista saa huonosti pihkaa.

Alla kuva ensimmäisestä harjoitustyöstä.

Tenho Pitkänen

Pihkan viettelys

Bloggeriteksti 13

Pihkan viettelys ja miten se kasvoi

Oli vuoden 2008 kevättalvi, kun olimme porukalla kelkkailemassa Vienan Karjalassa.Tuolla reissulla pysähdyimme ”Marin baariin” Suvannon kylässä sajulle (teelle). Taloa isännöi Toivo Timonen Mari-puolisonsa kanssa.Kelkkailijat pysähtyvät usein heidän luonaan sajulle varmaakin siksi, että on mukava kuunnella isännän höveleitä tarinoita ja samalla nauttia Marin oivallista sajua höystöineen. Tarinat sivusivat heidän elämäänsä Neuvostoliiton ajalta ja sen jälkeen. Korpikylien ihmisten mielestä Neuvostoliiton aikana kaikki oli hyvin; oli työtä, koulutusta, sosiaaliturvaa, eikä mikään palvelu maksanut.Neuvostoliiton romahdettua Vienan Karjalan korpikylät jäivät oman onnensa nojaan. Työpaikat katosivat kolhooseilta ja valtion ylläpitämiltä laitoksilta. Piti tulla toimeen omin neuvoin. Ja tultiinhan sitä, kukin omalla tavallaan; keräämällä metsänantimia, kalastamalla ja peltotilkkuja viljelemällä. Topin usein toistama sanonta kuuluukin: ”Karjalan kansa on kalalla kasonnut”.


Topi kertoi elättäneensä perheensä Neuvostoliiton aikana Louen Pihkakomppanian

työnjohtajana. Pihkankeruu tapahtui kesällä ja talvella pihkatynnyrit ajettiin Louen rautatieasemalle, josta ne sitten kuormattiin junaan toimitettavaksi Tihvinään jalostettavaksi.Pihkasta valmistettiin lääkkeiden raaka-aineita, maaliteollisuudelle tärpättiä ja monia muita kemianteollisuuden tarvitsemia aineksia.

Keskellä Topi ja Mari vieraineen. Vasemalla tutkija Rainer Peltinen. Oikealla kirjoittaja Tenho Pitkänen

Topi esitteli minulle yhden työkalun, koloraudan, jota käytettiin pihkan valutuksessa. Ostin tuon koloraudan ja salakuljetin sen osiin purettuna Rovaniemelle.

Aikaisemmin olin monta kertaa törmännyt suomalaiseen kansanparannusperinteeseen, jossa kerrottiin pihkan parantavista vaikutuksista. Suomessa perinteinen pihkankeruu tapahtui keräämällä kuusen vaurioituneesta rungosta siihen kovettuneita pihkaklönttejä.Seuraavaksi pihka keitettiin ja pinnalle kohonneet roskat poistettiin. Kuumaan pihkaan sekoitettiin läskiä, kuuta (poron rasvaa) tai suolatonta voita. Näin saatiin pihkasalvaa, jolla hoidettiin haavoja ja ruhjeita.

Mielenkiintoni heräsi; miksi Suomessa käytettiin kuusenpihkaa kun taas Venäjällä ja monissa muissa maissa (mm. Ranskassa ja Espanjassa) männyn pihkaa. Laboratoriotulokset ovat osoittaneet, että kuusenpihka verrattuna männynpihkaan on vaikuttavilta aineiltaan miedompaa. Vaikuttavuudesta on hyvä kuittaus Egyptin papyrusten muistiin merkityssä tiedossa, että faaraoiden balsamointiin käytettiin nimenomaan männyn pihkaa. Syy, miksi Suomessa käytettiin ainoastaan kuusen pihkaa, johtunee siitä, että meillä pihkan käyttö ei koskaan yltänyt laajamittaiseen käyttöön.Pihkaa käyttivät ja keräsivät harvat osaajat omiin tarkoituksiinsa.

Koska Koti-Suomesta ei löytynyt pihkankeruumenetelmää aktiivisesta pihkankeruusta, syntyi ajatus lähteä Topin oppipojaksi Vienan Karjalaan. Niin sitten alkoi valmistelu opintomatkaa varten. Aloin myös hakea tietoa tieteellisistä tutkimuksista. Tähän tarkoitukseen pestasin venäläisen neurologin Ljudmila Rumjantsevan. Hänen avullaan sain paljon tietoa tutkimuksista, joita Neuvostoliiton aikana oli pihkasta tehty. Tiedot vakuuttivat minut ja entistä enemmän innostuin pihkan mahdollisuuksista.

Seuraavassa kirjoituksessani perehdymme pihkankeruun saloihin.

Tenho Pitkänen

Pihkaa haavoihin ja ruhjeisiin

Pihkaa vai koivunmahlaa

Bloggeriteksti 12

Pihkaa vai koivunmahlaa? Kumpaakin on käytetty vaivojen hoitoon ja parannukseen. Pihkan käyttö desinfioivana ja parantavana hoitomuotona on tunnettu jo tuhansia vuosia. Tiedetään, että Egyptin faaraoiden palsamoinnissa käytettiin männyn pihkaa. Pihkan tehoa kuvaa, että muumiot ovat säilyneet näihin aikoihin saakka. Nykytutkimus on valottanut pihkan toimintamekanismia. Pihkan on todettu estävän mikrobien kasvun, ja sisältävän aineita jotka edistävät kudosten uusiintumista. Näistä tekijöistä johtuen se on hyvä haavojen suoja- ja hoitoaine.

Kansanparannuksessa pihkaa on käytetty haavojen, ruhjeiden, ihohalkeamien (esim. kantapään pykimät) ja tikkujen aiheuttaminen tulehdusten hoitoon. Pihka kerättiin ja siihen sulatettiin ihraa, jotta siitä saataisiin helpompikäyttöistä voidetta.Relaxant Pihkaseerumi 10%

Relaxant Pihkaseerumi on valmistettu männyn pihkasta saadusta uutteesta. Seerumi on hyvin levitettävää ja imeytyy nopeasti ihoon, eikä jätä ihoa tahmeaksi. Se käy hyvin vaikka auenneiden varvasvälien hoitoon, eikä vaivaa jalkasieni tai silsa enää. Pihka tehoaa hyvin myös kynsisieneen.

Pihkan keräysmenetelmistä ja opintomatkasta Vienan Karjalaan ensi kerralla lisää.

Koivunmahlan ominaisuuksiin palataan ensikeväänä.

Tenho Pitkänen