yrtti Tag

Jalat nauroivat minulle!

Tänä keväänä olemme tehneet uusia testauksia vanhoista tuotteista. Samalla tuli selattua vanhoja testituloksia ja sieltä osui silmiin otsikon kommentti  ”Jalat nauroivat minulle!”. Tuo kommentti liittyy MTV3:n ja Detrian järjestämään Relaxant Jalkasuihke -testiin. Testin tarkoitus oli selvittää suihkeen vaikutus väsyneiden ja hikoilevien jalkojen virkistämiseen ja hajuhaittojen poistoon. Tulokset olivat tuossakin testissä erinomaiset ja erään testaajan kommentti oli: ”Rentoutti oloa, kun jalat voi hyvin, se koskee koko ihmistä. Jalat nauroivat minulle!”

Muita palautteita testaajilta:

Tuote yllätti positiivisesti, Suosittelen kaikille hajusta kärsiville.”

”Haju on poissa! ”

”Helppo käyttää ja hyvä tuote, viilentää ja raikastaa jalkoja kivasti.”

”Suihke tuntui toimivan hyvin, ensimmäisen viikon käytön jälkeen ei kovin suuria muutoksia, nyt toisen viikon käytön jälkeen on jo huomattava ero entiseen verrattuna. Aioin käyttää tuotetta jatkossakin.”

”Miellyttävä käyttää, kevyemmän oloiset jalat!”

”Oikein hyvä tuote! Työpäivän jälkeen ei tullutkaan tuttua ummehtunutta lemua kun riisuin työkengät pois! =)”

Nykyisin tuo jalkasuihke on nimeltään Relaxant Hajunpoistaja. Sitä voi käyttää kenkien ja hankalasti pestävien varusteiden/suojien hajujen eliminointiin. Sillä voi myös suihkuttaa väsyneet ja hikoilevat jalat.

Kesäjalat kuntoon!

Jalkojen ongelmat eivät ole ainoastaan kauneusvirhe, vaan myös terveysongelma. Tutkimuksen mukaan (Väitös TtM Minna Stolt 3.5.2013) vain puolella prosentilla ikäihmisistä on jalat kunnossa. Jalkojen rasvauksesta on siis hyvä tehdä itselleen rutiini, vaikkapa Relaxant Jalkavoiteella. Sitten vielä jalkojenhoitovinkkejä kesälomalaisille.

  • Yrttikylpy jaloille

Kerää yrttejä, esim. siankärsämöä, koivua, katajaa tai nokkosia, ja tee niistä virkistävä ja verenkiertoa elvyttävä yrttikylpy jaloille. Kaada kuumaa vettä yrttien päälle ja anna hautua ja jäähtyä sopivaksi. Sekaan voi lisätä myös merisuolaa poistamaan turvotusta ja helpottamaan ihottuman oireita. Ja jos mahdollista, juokse mutka kylmässä vedessä, tietysti avojaloin kivistä ja ”pistelevää” polkua pitkin.

  • Jalkahoito turpeella

Laita pesuvatiin lämmintä vettä ja 1 rkl turvetta. Liota jalkoja turvevedessä 20-30 minuuttia. Kuivaa jalat. Tee hoito vähintään kerran viikossa, niin jalkasi pysyvät kunnossa. Turve pehmentää jalkapohjat, hoitaa syylät, känsät ja haavaumat. Kynsinauhat pysyvät pehmeinä. Koska turve pistää pintaverenkierron liikkeelle, ei tarvitse enää kärsiä kylmistä jaloista tai suonenvedoista. Kesällä kannattaa tehdä hoito ulkona ja nauttia samalla ulkoilmasta. Hyödynnä turvevesi vielä kukkien kasteluvetenä, näin kukatkin alkavat kukoistaa. (Relaxant Fysiturve).

  • Tehohoito erittäin kuiville ja karheille jaloille

Jos kantapäät ovat halkeilevat ja erittäin huonossa kunnossa, tee turpeesta tehohoito. Ota purkista 1 rkl turvetta ja sekoita siihen 1 rkl vettä. Levitä seos suoraan jalkapohjiin. Laita päälle muovipussi ja villasukka. Anna hoidon vaikuttaa 30 minuuttia. Tee hoito 3 kertaa ensimmäisen viikon aikana vaikka peräkkäisinä päivinä. Tämän jälkeen riittää liotus turvevedessä kerran viikossa. (Relaxant Fysiturve).

Pääset ostoksille verkkokauppaamme tästä

Luonnontuotealaa Kuolan malliin, osa 1/2

Vaihteeksi vähän uutta verta tänne bloggaajien joukkoon. Olen Johanna Juusola ja työskentelen Detrialla pääasiassa eläintuotesarja Relaxant Animalin parissa. Olin mukana luonnontuotealan opintomatkalla Etelä-Kuolan alueella Venäjällä kesäkuun lopulla ja ajattelin kertoa mielenkiintoisesta matkasta myös teille näin blogin kautta. Tekstin alla on myös muutamia kuvia reissusta.

Opintomatkan järjestivät LUOVA– ja Lappi Luo–hankkeet. Mukana oli lähes täysi bussilastillinen luonnontuotealan toimijoita eri sektoreilta, mm. oppilaitoksista, julkisorganisaatioista, hankkeista ja yrityksistä. Lähdimme Rovaniemeltä ja ylitimme rajan Sallan Kelloselässä. Varsinaiset kohdekaupunkimme olivat Kirovsk, Apatiitti ja Kantalahti.

Itselleni matka oli ensimmäinen kerta itärajan takana, joten se kiinnosti paitsi opintomatkan aiheen tiimoilta myös yleisellä tasolla. Pysyimme melko lailla samoilla kotoisilla leveyspiireillä, hieman napapiirin pohjoispuolella, joten alkumatkasta maan vaihdoksen huomasi lähinnä teiden kunnon heikentymisestä sekä vastaantulevien ajoneuvojen ja rakennusten ulkonäöstä. Näin jälkikäteen olen oikein tyytyväinen ryhmämatkaan, sillä näin pääsi käymään monissa kiinnostavissa paikoissa, joihin muuten ei olisi ehkä ollut mahdollisuutta päästä, ja venäjää taitamattomalle toimiminen alueella omin päin olisi varmasti ollut todella haasteellista.

Yrttejä ja parantoloita

Ensimmäinen kohdekaupunkimme oli Kirovsk. Eräs matkan teemoista oli pohjoisiin erikoiskasveihin sekä niiden erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöalueisiin tutustuminen. Opintomatkan pääkohde olikin Kirovskin kasvitieteellinen puutarha, joka on yksi kolmesta napapiirin pohjoispuolella sijaitsevasta puutarhasta maailmassa. Puutarha on pinta-alaltaan noin 1600 hehtaaria, josta reilu 1200 hehtaaria on luonnonpuistoa. Vuonna 1931 perustetun puutarhan ympärillä kohosi joka suuntaan noin kilometrin korkuisten Hiipinätunturien jono. Synkät pilvet roikkuivat vierailupäivänämme alhaalla peittäen tuntureiden huiput, mutta puutarhassa tunsi olevansa kauniissa ja vehreässä kattilalaaksossa.

Puutarhan henkilökunta kierrätti ryhmäämme ympäri aluetta ja tutustuimme niin koristekasveihin kuin lääkeyrttitarhaankin. Tulkkina toimi neurologi, yrttilääkäri Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara. Venäjällä fytoterapia eli kasvilääkintä on aivan eri mittasuhteissa kuin meillä Suomessa ja kuulimme, että noin 40 % Venäjällä apteekeissa myytävistä lääkkeistä on kasvipohjaisia. Venäjällä on omia tutkimus- ja kehityskeskuksia, jotka keskittyvät nimenomaan kasvitutkimukseen ja tuotekehityksen. Lääkeyrttitarhassa vierailu oli todella mielenkiintoinen, mutta monen kasvin kohdalla oppaat eivät kertoneet sen käytöstä kovin paljon, sillä niiden käyttö lääketeollisuuden ulkopuolella voi olla kohtalokasta. Vahvat vaikuttavat aineet voivat olla samalla toksisia, ja liian suurina annoksina käytettynä niillä voi olla jopa kuolettavat sivuvaikutukset, joten lääkeyrtit eivät missään nimessä sovi kenen tahansa omin päin käytettäväksi.

Paikallisissa apteekeissa oli siis paljon kasvilääkkeitä ja luontaistuotteita ja ne olivat Suomen mittapuussa erittäin edullisia, alle euronkin. Herätimme kieltämättä ihmetystä paikallisten asiakkaiden keskuudessa hamstratessamme tuotteita venäjänkielisiin muistilappuihin turvautuen. Venäjänkielentaitoiset saivat suomentaa bussissa ahkerasti mitä sitä oikein tulikaan lopulta ostettua. 🙂

Kävimme myös parin sanatorion eli parantolan tiloissa, joissa edistetään terveyttä luonnollisin keinoin. Tarjolla oli muistaakseni esimerkiksi mutakylpyjä, yrttikäärehoitoja sekä fysioterapian tyyppisiä palveluja. Käytäntö on kuulemma sellainen, että sanatorioon mennessään potilas käy ensin lääkärillä, jolloin hänellä pitää olla mukana hoitohistoria omalta lääkäriltään. Tämän jälkeen sanatorion lääkäri tutkii potilaan ja määrää hänelle luontaishoitoja. Hoitolaitosten hinnat olivat suomalaisittain edullisia, mutta ilman hyvää venäjänkielen taitoa hoitolajakso ei taitaisi kyllä onnistua.

Jotta tämä blogiteksti ei veny aivan valtavan pitkäksi, jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa osassa tulee enemmän juttua muun muassa ekologisesta terapiatoiminnasta Venäjällä.

Reissuterveisin,

Johanna

 

Päät heti Kirovskin kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisessä puskassa.

Kasvipenkkejä.

Kasvihuoneessa monet meillekin tutut huonekasvit olivat kasvaneet valtaviksi.

Hiipinä-tuntureita ja jo ränsistymään päässyttä rakennuskantaa.

Jättiputki oli päässyt valitettavasti villiintymään puutarhankin alueella.

Kasvipenkkejä.

Kuuntelemassa.

Ljudmila Rumjantseva ja opas kertomassa.

Puutarhan työntekijä kitkemässä. Taustalla hauskan muotoinen mökki, joita oli useitakin.

Kasvitieteellisen puutarhan päärakennus.

Näkymää Kirovskin kaupunkiin.